Kalevala muunnelmat – siltoja myyttisestä menneestä nykypäivään
FT Elli-Mari Ahola johdatti 26.2. pitämässään esitelmässä kuulijakunnan mielenkiintoiseen Kalevala-muunnelmien maailmaan, käsittäen mm. romaaneja, runoja, sarjakuvia ja elokuvia, joista tunnetuin lienee Paavo Haavikon Rauta-aika. Ensimmäisiä tunnettuja Kalevala muunnelmia voidaan jo löytää 1800 luvulta kuten Aleksis Kiven Kullervo 1860 ja J.H. Erkon näytelmätrilogia Aino, Kullervo ja Pohjolan häät 1893–1902.
Väitöstyössään Elli-Mari Ahola on tunnistanut kolme Kalevala-muunnelma aaltoa. Lukija voi kohdata nämä Kalevala-muunnelmaromaaneissa historian kautta, fantasian avulla tai nykyajan tarinamaailmasta, jolloin tapahtumat voisivat sijoittua tähän päivään. Kalevalan aineksia käytetään muunnelmissa monin eri tavoin. Joissain kirjoissa voidaan lainata Kalevalasta jokin kertomus, yksittäinen tapahtuma tai henkilöhahmo tai peräti koko Kalevalan sisältö. Mahtaako lukija aina tunnistaa tekstistä yhteyttä Kalevalaan.
Uuden Kalevalan 150-vuotisjuhlavuodesta (1999) käynnistyi 2000-luvun Kalevala-muunnelmien aalto ja nykymaailman rinnalle tuli mukaan myös fantasiamaailma. Vuonna 2003 julkaistiin Johanna Sinisalon teos Sankarit, jossa Kalevalan tapahtumat ovat siirretty nykyaikaan ja Väinämöisestä tehtiin rock-kuningas Rex. Lieneekö monelle tuttu vuonna 2007 ilmestynyt Mikko Karpin jännitysromaani Väinämöisen vyö, jossa sekoittuvat yhteen rikosdekkari ja Kalevalaisessa maailmassa tapahtuva yliluonnollinen fantasia. Mielenkiintoinen ja hauska on luennoitsijan mukaan myös 2002 julkaistu Jari Tammen Kalevan solki -teos, joka sijoittuu Turkuun vuonna 801 ja kertoo Varsinais- ja Vakka-Suomen kuningas Väinämöisestä. Seija Vilenin vuonna 2012 ilmestynyt teos Pohjan akka kertoo puolestaan muistisairaasta Louhesta, joka elelee vanhainkodissa.
Saimmekin monta hyvää lukuvihjettä tutustua Kalevalan uusiin tulkintoihin, jotka myös muistuttavat meitä kuluvana vuonna 175 vuotta täyttävästä Kalevalasta.
