Ruokahävikin pienentäminen on ilmastoteko
Suur-Helsingin Kalevalaisten Naisten kulttuuri-illassa maanantaina 23.1.2023 puhuttiin ruokahävikistä. Luennoitsijana oli tutkija Inkeri Riipi Luonnonvarakeskuksesta.
Ruokahävikistä ei puhuttu vielä muutama vuosikymmen sitten vaan pikemminkin ruoan niukkuudesta ja kulttuuri-illan osallistujista moni tunnisti, että lapsuudessa kaikki ruoka kulutettiin, sitä arvostettiin ja mitään ei heitetty pois. Miten on tultu nykytilanteeseen, jossa kotitalouksissa ruokaa vuodessa päätyy hävikkiin 20–25 kiloa henkilöä kohti?
Yksilötasolla ruokahävikin syntyyn arvioidaan vaikuttavan mm. asenne, tottumukset elämäntapa ja elämäntilanne. Suunnittelun todettiin olevan keskeistä ruoan hankinnassa ja valmistuksessa, jotta tarjolla olisi aina oikea määrä ruokaa. Mutta miten tämä sitten onnistuu esim. lapsiperheiden kiireisessä arjessa, onkin toinen kysymys.
Mitkä keinot avuksi tietoisuuden lisäämiseksi? Yhtenä keinona nousi esille sosiaalisen markkinoinnin avulla kampanjointi eri kuluttajatyypeille ja niiden ikäluokkien informoiminen, joilla syntyy eniten hävikkiä. Keinot olisi kytkettävä arjen rutiineihin ja käytäntöihin, jotta niillä olisi vaikutusta. Nykyisten keinojen on arvioitu vähentävän hävikkiä vain n. 5–20 prosenttia, joten hävikin puolittamistavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2030 on kehiteltävä lähivuosina uusia keinoja. Hämmentävää on myös se, että harvoin nousee esille ruokahävikin ympäristö- ja ilmastovaikutukset. On arvioitu, että hävikin osuus on n. kolmannes kuluttajien ilmastovaikutuksista. Pitäisikö tätä näkökulmaa tuoda enemmän esille lasten ja nuorten aikuisten kohdalla, jotta heidän kohdallaan onnistuttaisiin pienentämään hävikkiä.
