Polku Radion sinfoniaorkesterin konserttimestariksi
Maaliskuun kulttuuri-illassa 2.3. pääsimme kurkistamaan konserttimestarin työhön, meille niin monelle täysin vieraaseen ammattiin. Radion sinfoniaorkesterin (RSO:n) 1. konserttimestari Petri Aarnio saapui Helena Ahosen haastateltavaksi. Mikä mainio yhdistelmä, sillä Helena Ahonen on toiminut Helsingin kaupungin orkesterin intendenttinä vuosina 1990–2000. Hän osasi luotsata keskustelua koukuttavasti Aarnion lapsuudesta aina nykyhetkiin asti.
Aarnio kertoi kolmivuotiaana istuneensa lattialla television edessä ja katselleensa RSO:n konserttia. Tällöin pienen miehen mielessä välähti ajatus, että tällaista hän haluaa tehdä. Vanhemmat olivat ihmeissään, kun hän kinusi itselleen viulua ja lopulta sellainen jouduttiinkin hankkimaan. Soittotaipaleen alku oli kuitenkin lähellä katastrofia, sillä viulusta ei tahtonut ääntä lähteä. Lopulta ymmärrettiin hakea Musiikki Fazerilta hartsia, jonka avulla saatiin soittopeli heräämään eloon.
Aarnio aloitti opinnot Itä-Helsingin musiikkiopistossa Geza Szilvayn oppilaana ja opiskeli siellä 7- vuotta. Hän pitää opistoa edelläkävijänä nuorten musiikin opetuksessa. Toki opetus oli vaativaa, se tiesi päivittäin usean tunnin harjoittelua. Itä-Helsingin musiikkiopistosta hän jatkoi Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle Lajos Garamin oppilaaksi. Jo 12-vuotiaana hän oli aika vakuuttunut siitä, että hänestä tulee ammattiviulisti. Petri Aarnio totesi, että hän ei kuitenkaan koe menettäneensä lapsuuttaan, vaikka soittoharjoittelu tuntuikin välillä aika raskaalta. Pihaleikit kavereiden kesken kannattelivat nuorta viulistia eteenpäin. Poikkeuksellista oli, että hän ei ylioppilaaksi tulon jälkeen jäänyt opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan vaan haki New Yorkin Juilliard Schooliin, jossa hän suoritti musiikin kandidaatin tutkinnon 1989.
Suomeen palattuaan hän totesi olevansa musiikkipiirien ulkopuolella ja yritti löytää työpaikkaa. Sattumalta Kansallisoopperassa oli konserttimestarin viransijaisuus avoinna, jota hän haki ja onnistui sen saamaan. Oopperan henkilöstö koostui laulajista, soittajista ja tanssijoista ja värikäs työilmapiiri viehätti aikansa, kunnes työkuorman rasittamana hän aloitti RSO:n konserttimestarina 1996.
No mikä on konserttimestarin rooli orkesterissa ja mitä konserttimestari sitten tekee työkseen? Aarnio kertoi soittavansa samaa mitä kaikki muutkin soittavat. Soolo-osuudet voivat olla isoja rooleja konserttimestarin tulkittavaksi. Hänen vastuullaan on myös toimia yhteyshenkilönä kapellimestarin ja organisaation johdon välillä sekä tulkita musiikkiin liittyviä kysymyksiä. Sinfoniaorkesteri koostuu lähes sadasta soittajasta ja konserttimestarin työnkuvaan kuuluu myös ajoittain esille nousevien ristiriitojen sovittelu. Aarnio totesi kuitenkin, että työnteko on muuttunut ammattimaiseksi ja orkesteri on kehittynyt isoksi perheeksi, jossa vallitsee hyvä yhteishenki.
Petri Aarnio soittaa hankkimillaan 1600-luvun lopun ja 1700 luvun italialaisilla viuluilla. Viulujen hinnat ovat aikaa myöten kohonneet pilviin, joten tänä päivänä lähinnä pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja säätiöillä on varaa hankkia vanhoja viuluja. Ilahduttavaa oli kuulla, että myös suomalaisilla viulunrakentajilla on tänä päivänä osaamista rakentaa soittimia.
Haastattelu herätti yleisössä runsaasti kysymyksiä ja kiinnostusta orkesterin toimintaan. Monta sinfoniaa ja värikästä kapellimestaria on mahtunut Petri Aarnion 30-vuotiseen uraan RSO:n 1. konserttimestarina.
