Yhdessä kansallispuvut ja kansallisrunoilija
Esplanadin puiston kesäidylli oli parhaimmillaan. Kukkaistutukset ja aurinkoinen päivä kohottivat tunnelmaa Runebergin patsaan ympärillä. Yhdistyksellämme oli ilo saada järjestää Kansallispukujen tuuletustapahtuma. Saimme esitellä sekä omaa että sukulaiskansojemme kulttuuriperintöä pukujen, kansanmusiikin ja -tanssien välityksellä. Puistoon oli saapunut runsaslukuinen kansallispukuihin sonnustautunut joukko ja tätä värikästä näkyä ihastelivat myös turistiryhmät. Eräästä turistiryhmästä erottautunut mieshenkilö kertoi olevansa Singaporesta ja hän halusi kovasti kysellä tapahtumasta ja kuvata värikkäitä pukuja. Inga Pihlhjerta esittelikin ohjelman lomassa kansallispukuja eri puolilta Suomea.
Ohjelman aloitti laulaja Minttu Hellsten huhuilemalla karjankutsuhuutoja niin kuulakkaalla äänellä ja lehmänkellon säestämänä, että kuulijan oli helppo kuvitella itäsuomen kyyttöjen kiiruhtavan jostain laulajan huomaan. Minttu Hellstenin ohjelmistoon sisältyi muinaisten kansanlaulujen lisäksi myös kaunis inkeriläisen runolaulu.
Nuorisoseura Karjalan Nuorten esitystä vauhdittivat 7 pelimannia, aikuistanssijat ja lapsiryhmä. Sini Hirvonen ohjasi tanssijoita vauhdikkaasti ja yleisö otettiin myös mukaan tanhun pyörteisiin. Saimme osallistua ja nauttia monipuolisesta kansantanssiesityksestä. Seura on perustettu Viipurissa jo 1919 ja se on jatkanut ja laajentanut toimintaansa Helsingissä 1940-luvulta saakka.
Inkerinsuomalaisen kansanlauluyhtyeen Sudenmorsianten ohjelmistossa pääsimme inkeriläisen kulttuuriperinnön äärelle, josta esille nousivat mm. iloiset runolaulut kitaroiden säestyksellä. Saimme vieraaksemme myös Virossa asuvien inkerinsuomalaisten kansanlaulu- ja tanssiryhmän, joka esitti uhanalaista Röntyskä-tanssilaulua. Röntyskä-tanssilaulu on dokumentoitu elävän perinnön Wikiluetteloon osana Unescon elävän perinnön sopimusta.
Lopuksi lauluyhtye Inehmo johdatteli kuulijakunnan muinaisten runojen ja sukukansojen sävelten tietä lähemmäs omia juuriamme. Syntymyytit ja eläintarinat, rouheat mordvalaiset dissonanssit ja kaihoisat inkeriläismelodiat kuvasivat esiäitien kokemuksia ja nykyihmisen edesottamuksia.
Haluamme lopuksi kiittää kaikkia esiintyjiä iloisen ja yhteisöllisen tapahtuman luomisesta. Lisäksi kiitämme Helsingin kaupunkia, että saimme luvan tapahtuman järjestämiseen kaupungin paraatipaikalle.
Erityiskiitokset haluamme esittää Sodum-säätiölle, joka myönsi meille apurahan tämän tilaisuuden järjestämiseksi.
