Rituaalit nykyajan ihmisen elämässä
Maaliskuun kulttuuri-iltaan saimme vieraaksemme Reetta Rannan esitelmöimään meille viime vuonna julkaistusta Rituaalikirjastaan. Reetta tunnetaan myös TV:n kautta vuosien 2016–2018 aikana esitetystä ”Metsien kätkemä” sarjasta, joka yhdistää luontoretkeilyä ja mytologiaa. Vastaavan ohjelman hän on tehnyt myös Australiassa, jossa sitä esitettiin 2021.
Matkaillessaan vuonna 2017 Panamassa hän vieraili alkuperäisheimoon kuuluvien guna-intiaanien hallinnoimilla saarilla. Siellä hän seisahtui paikallisen museon edustalla olleen käsin maalatun julisteen eteen, jossa luki ”Ihmiset, jotka kadottavat perinteensä, kadottavat sielunsa”. Tämä herätti hänet pohtimaan, missä ovat hänen omat juurensa, perinteet ja rituaalit. Erinäisten kehitysvaiheiden, aineiston keräämisen ja havainnoinnin jälkeen hän tarttui kynään talvella 2021 kirjoittaakseen kirjan rituaaleista.
Teoksessaan hän esittää kysymyksen, miksi rituaalit ovat meille tärkeitä? Rituaalien voimaa ovat tutkineet mm. uskontotieteilijät ja kulttuuriantropologit. Heidän mukaansa rituaalit voivat auttaa ihmisiä käsittelemään muutoksia ja kriisejä sekä pääsemään vaikeista asioista yli. Ne voivat lisätä merkityksellisyyden tunnetta, ymmärrystä luonnosta ja sen vaikutusta elämäämme. Pitäisikö rituaaleja jo opettaa koulussa, jolloin kurottaisiin umpeen sukupolvien välistä kuilua? Suomalaisille perin tuttu jokaviikkoinen rutiini on saunominen. Sekin voi olla rituaali, joka sisältää omat käyttäytymistavat peseytymisestä ja vihtomisesta alkaen.
Kirjailija on koonnut rituaalit auringon, kuun ja ihmisen ympärille. Kuukausittaisista rituaaleista nousi maaliskuussa esille kevätpäiväntasaus, joka tänä vuonna oli 20. maaliskuuta. Muinaisissa kulttuureissa juhlittiin tällöin hedelmällisyyden jumalia. Suomessa taas päivää pidettiin ”vuoden kuivimpana päivänä”, jolloin hävitettiin asioita niin, että ne myös pysyivät poissa. Olisiko tämä nykyään hyvä päivä käynnistää jokavuotinen kevätsiivousrituaali!
Reetta Ranta toivookin, että hänen kirjansa auttaisi lukijaa olemaan vahvemmin yhteydessä luonnon kiertoon ja innostaisi myös nykysukupolvia viemään lapsia luonnonhelmaan tutustumaan metsän eläimiin ja kasveihin.
Kirjan lopussa olevasta lähdeluettelosta löytyy myös paljon inspiraatiota perehtyä laajemmin aiheeseen
