Niin on ollut ja niin on aina oleva

Kevätkauden viimeiseen kulttuuri-iltaan 27.4. saimme vieraaksi FT, arkeologi Minna Silverin kertomaan vuonna 2024 ilmestyneestä teoksestaan Sinuhe Egyptiläisen maailma arkeologin silmin ja sen pohjalta Sinuhe Egyptiläisen naiskuvista.

Minna Silver kertoi lukeneensa Waltarin Sinuhe egyptiläisen ensimmäisen kerran jo 12-vuotiaana ja vuonna 2000 hän väitteli amorilaisista, Lähi-idän muinaiskansasta, joka aihe sisältyy Waltarin teokseen. Silverin mukaan Tutankhamonin haudan löytyminen 1922 oli Waltarille varsinainen innoituksen lähde. Sanomalehdissä oli paljon kirjoituksia haudan sisällöstä ja Tutankhamonin mania käynnistyi maailmassa. Tämä ilmeni pukeutumistyylissä, tansseissa ja tarjolle tuli jopa haudan nimeen ristittyjä makeisia! Mika Waltarin lisäksi mm. Agatha Christieltä ilmestyi 1930 puolivälin tienoilla Egypti-aiheista tuotantoa. Kirjailija käytti apunaan egyptologia mutta Waltari oli perin pohjin tutustunut historiaan ja kuvasi aihepiiriä omin avuin.

Tulenkantajat, suomalainen 1920–1930 luvun kirjailijaryhmä, innostui myös teemasta. Niinpä Egypti- aiheet ilmestyivät runouteen. Kirjailijaryhmä, Waltari mukaan lukien, vietti aikaansa tunnetun seurapiirikaunottaren Minna Craucherin salongissa. Kaunottaren elämäntyyli on saattanut Silverin mukaan heijastua Waltarin teoksen kohtalokkaaseen naishahmoon Neferneferneferiin demoniin, joka saa Sinuhesta yliotteen. Naisen unelmahahmoksi Waltari kuvaa kreetalaisen Minean, taitavan tanssijattaren ja akrobaatin, joka kauneudellaan vetosi Sinuheen. Kuningatar Nefertitin rintakuvan monet meistä ovat nähneet Berliinin Neues Museumissa. Myös hän oli kuuluisa kauneudestaan mutta kyltymätön vallanhalusta, ja hän halusi hallita faaraon rinnalla. Illan kuluessa saimme värikkään ja monipuolisen kuvauksen Sinuhen naissuhteista, joista jokainen tarina oli erilainen. Minna Silverin teoksen pohjalta pääsee arkeologisesta näkökulmasta syventymään Sinuhen tarinaan ja historialliseen aikaan.

Sinuhe Egyptiläisen ilmestymisestä tuli äskettäin kuluneeksi 80-vuotta. Edelleen kirja kiinnostaa lukijakuntaa. Sen saimme todeta runsaslukuisen yleisön saapuessa kokemaan Sinuhea arkeologin silmin.